Raportti Pirkanmaan alue-xco-cupin finaalista Kangasalan Kyötikkälässä 11.9.2014

Mikä ja missä: Pirkanmaan alue-xco-cupin finaali Kyötikkälän legendaarisella radalla.
Sää: Varsin kesäinen: aurinko paistoi ja lämpöä miltei 20. Rata oli paikoin vähän kostea ja aavistuksen liukas, mutta hyvässä kunnossa kuitenkin.
Reitti: M40-sarjalaisilla kolme kierrosta, kisan oletettu kesto omalta osaltani noin 35 minuuttia.
Muuta: Likimain täydellinen keli, ja mara-SM:iin aikaa reilu viikko. Olisi siis luullut, että "kaikki" ovat mukana. Lopulta viivalle löysi tiensä kuusi ajajaa, joista nuorimmat olivat nelikymppisiä (!).

Poimintoja kisasta:

  • Vaikka väkimäärä olikin surullisen alhainen, izmo oli onneksi paikalla, mikä tietenkin henkilökohtaisesti ajateltuna takasi aika lailla optimaalisen treenin. :) Herrahan on taas viime aikoina yltynyt sellaiseen iskuun, että peesissä pysymiseen täytyi tosissaan panostaa. M40-sarjaan saatiin mukaan myös miellyttävä uusi tuttavuus, kun akateemisellakin puolella mainetta niittänyt Petri Suomala ilmestyi viivalle. Toivottavasti Petristä saadaan jatkossa vakiokaveri näihin kuvioihin. M50-sarjassa kampea väänsivät Mäen Pekka ja Mäkisen Jari, ja myös M60-sarjaan löytyi kova edustus, kun Sammaliston Pekka oli kisassa mukana.
  • Lähdin paukusta rennon kovaa, ja ensimmäisillä poluilla mukana olikin enää vain izmo. Yritin pitää mahdollisimman hyvää kyytiä, jotten olisi pahasti tientukkona. Kun saavuttiin ensimmäisen kierroksen puolivälin paikkeilta löytyvään suurehkoon nousuun, izmo lisäsi kaasua ihan kunnolla. Ylämäkitykitys olikin sitä luokkaa, että itse jouduin avaamaan ihan kaikki pellit, jotta pysyin mukana. Nousu tulikin kiivettyä aikamoista haipakkaa, ja mäen laella ukko ui päälakea myöten hapoissa. Jäykkäperällä liikkeellä ollut izmo antoi kuitenkin vähän siimaa ja tarjosi ystävällisyyttään keulapaikkaa seuraaville poluille, mutta olin niin tiukoilla, että parempi oli ajella legendan peesissä. Polkuvauhti oli onneksi inhimillistä, ja pääsinkin vähän palautumaan. Mutta auta armias, kun taas saavuttiin kierroksen lopun suureen nousuun: izmo löi taas pökköä pesään, ja meikäläinen vikisi peesissä. Olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että periksi ei anneta, joten urku oli avattava taas ihan kaikista rööreistään. Pysyin kuin pysyinkin takarenkaassa kiinni, ja ihan pikkasen oli taas mäen päällä ahdas olo. :) Mutta voiko olla olemassa parempaa treeniä?!?
  • Toinen kierros oli aika lailla ensimmäisen kaltainen: poluilla pysyin kohtuullisen vaivattomasti izmon mukana, mutta ylämäissä sai puskea kaikkensa. Ihan ei kuitenkaan ekan kierrokseen tykittelyyn enää lähdetty, tai siltä se ainakin siinä peesissä tuntui. Pysyin siis mukana aavistuksen helpommin kuin ensimmäisellä kierroksella. Kun toinen kierros lähestyi loppuaan, izmo sanoi lopettavansa kisan kahden kierroksen jälkeen. Miehellä oli viime viikonlopulta takanaan aikamoinen tupla Luukin XCM:n ja Tähtisadeajojen muodossa, joten teräsmiehenkin täytyi välillä vähän passailla. Kaksi kierrosta ajettiin siis kimpassa, mutta kolmannelle lähdin enää itsekseni.
  • Tiedossa oli, ettei kolmannen kierroksen ylämäki-iskeminen tulisi enää olemaan kovinkaan vahvaa, kun veturi puuttui. Niinpä yritinkin sitten laittaa itseni polkupätkillä tavallista tiukemmalle. Toki kiipeäminenkin oli olevinaan yritteliästä, mutta izmon iskuun en kyllä enää yltänyt. Polkuvauhti taisi kuitenkin olla niin hyvää, että kello näytti viimeiselle kierrokselle jopa vähän parempaa aikaa kuin toiselle. Ihan hyvin sain siis puristettua loppuun asti, ja kuten aiemmin tuli jo mainittua, aika lailla optimaalinen maksimitreeni tuli taas vedettyä. Yksin ei olisi moinen ikinä onnistunut.
  • Kisan jälkeen vähän pohdiskeltiin sitä, mihin porukka on kadonnut näistä karkeloista. Jonkinlainen maastopyöräilybuumi on kuitenkin meneillään, ja Pirkanmaalta löytyy mahdollisia osallistujia varmaan toistasataa... Kaatosateella osallistujakadon jotenkin ymmärtäisi, mutta tällä kertaa syyskuinen ilta oli kovin kesäinen... Toivottavasti aluemestaruus-xco, joka ajetaan tällä samalla radalla puolentoista viikon päästä tiistaina (23.9.), kerää runsaasti porukkaa viivalle.
  • Vaikka väki onkin tänä kesänä ollut vähissä, oheisen kuvan herrat onneksi jaksavat järjestää näitä kisoja vuodesta toiseen. Kiitokset heille, toivottavasti ajajamäärä kasvaa vielä tänä syksynä ja viimeistään ensi keväänä!


    Herroilla Autio ja Mäkinen riittää vuodesta toiseen esimerkillistä intoa kisojen järjestämiseen, vaikka osallistujien määrä ajoittain kovin alhaiseksi jääkin.

    Pirkanmaan alue-xco-cupin finaalin tulokset löytyvät täältä.

    12.9.2014 /AK